Pilkkukynnet Yayoi Kusamaa varten

Mun mielenkiinnon syttymiset yllättäviin asioihin yllättää välillä itsenikin sillä tyypillisesti olen kultaisten keskiteiden kulkija, enkä yleensä niin mitenkään leiskuvan intohimoinen... Mutta välillä mulla syntyy sellaisia fiksaatioita että niiden perässä ei auta kuin kulkea ja aikailematta.


Nyt suuri innostus iski kun toissa viikolla jäin vahingossa katselemaan TV:stä dokumenttia japanilaisesta taiteilijasta Ayaoi Kusamasta, josta en ollut koskaan aiemmin kuullutkaan. Aikani katseltuani inspiroiduin tämän "pilkku-rouvan" vuosikymmeniä kestäneestä urasta sekä suurista, värikkäistä taideteoksista. Ehdin vain hetken ihmetellä miksei maineikkaan taiteilijan näyttelyä ole koskaan ollut Suomessa kunnes luin sellaisen avajaisista juuri tänä viikonloppuna HAM Helsinki Tennispalatsissa. Eipä siis tainnutkaan olla sattumaa että Kusaman dokkari sattui juuri nyt tulemaan televisiosta. :)


Mainostetussa näyttelyssä on takuuvarmasti porukkaa avajaisviikonloppuna, mutta eipä mitään muuta kuin pilkkupaitaa päälle vain ja tottakai pilkkuja myös kynsille! Sain tädin lähtemään seurakseni näyttelyyn, ja olin jotenkin niin fiiliksissä taide-elämyksestä ettei pienet jonotkaan nyt aiheuttaneet perinteistä savun nousua korvista. Ihastuin erityisesti Kusaman suuriin pilkkuaiheisiin huoneisiin, mutta laajasta työmäärästä löytyi toki muutakin jännää.

Tässä postauksessa kynnet jäävät nyt hyvästä syystä hieman sivuosaan, sillä eiväthän nuo muuten olisi olleet niin ihmeelliset lakkaukset mutta sopiessaan näyttelyteemaan niistä tuli mahtavat. Kaikki käytössä olleet lakat olivat OPI:a: musta Never Have Too Mani Friends!, punainen Over & Over A-Gwen, oranssi It's a Piazza Cake ja keltainen I Just Can't Cope-acabana. Värilakat on laitettu kaikki valkoisen lakan päälle; sen dottailin kynsille pilkkutikulla mutta sen jälkeen värit päälle tuli suhittua suoraan lakkojen omilla sudeilla.

Kiinnostaako tällainen pilkkutaide teitä?!

On taas 'Syksyn lehti' -kynsien aika..

Mulla iskee aina näin syksyisin into saada kynsilleni puiden putoilevia lehtiä. Suosikkileimani tähän teemaan on DRK-C laatasta löytyvä lehtikuvio. Paitsi tämän postauksen lakkauksessani niin myös parin vuoden takaisissa lehtikynsissäni löytyy tämä lempparikuvio. Lisäksi myös DRK-A laatasta löytyy hieman erilainen lehtikuvio, jonka kera iloittelin vuosi sitten tehdyissä syyskynsissäni.

Lakkauksessa oli käytössä paljon ihan vastikään ostamiani lakkoja. Peukaloissa ja keskisormissa komeilee leimausten alla OPI:n It's a Piazza Cake, joka on kyllä todellinen rakkauslakka.<3 Mä oon nykyisellään aivan hulluna juuri tuollaiseen oranssinruskeaan väriin, joten tämä lakka tuntuu hyvinkin tarpeelliselta tapaukselta. Lisäksi sävy mätsää loistavasti suosikkihousuihini, jotka näkyvät hieman yhdessä postauksen kuvassa (alempana).

Etusormissa ja pikkurillissä lakkana on F.U.N Lacquer merkin Seductive Marmalade, jonka kuultavan hillonpunaisessa värissä välkehtii komea kultainen glitter. Tämäkin lakka oli minulle ehdoton pakkohankinta F.U.N:in tämän kesän lakkajulkaisusta, vaikka en tavan takaa juoksekaan punaisten lakkojen perässä. Nimettömän kynnen musta tekstuurilakka on OPI:n Emotions, jonka lopulta pitkän pähkäilyn jälkeen taivuin hankkimaan nähtyäni lakan yhden jos toisenkin kynsibloggaajan Top10-lakkalistalla loppukesästä. :)

Näissä kynsissä minä siis hiippailla hipsuttelin eilenvapaapäivänäni, joka myös kansallisesti tunnettiin lakkopäivänä. Melkein halusin otsikoida nämä kynnet termillä lakkolakkaus, mutta ehkä se menisi turhan poliittiseksi sekä blogin sisältö että myös luonteeni huomioiden. Todettakoon kuitenkin että lakon syyt ovat kyllä kiihdyttäneet mieltä meikäläisittäinkin, ja yllättävän paljon näkemyksiä on virinnyt hallituksen suunnitelmia kohtaan. Tottakai valtiontalous pitää panna kuntoon ja keinot tuntuvat varmasti raskaan työn raatajissa, mutta ensisijaisen tärkeää on mielestäni tasavertaisuus ja järkevyys Kuulemistani hallituksen ehdotuksista on jonkin verran puuttunut molempia; järkevyys huutaa poissaolollaan palkattoman sairaspäivän kohdalla ja tasavertaisuus siinä että palkaton sairaspäiväkään ei sitten koskisi mukamas esimerkiksi kansanedustajia. ...fail!! 

No se siitä politiikasta. Lopuksi vielä kollaasina lempeän syksyistä tunnelmakuvaa lehdistä ja lakoistani: