Lakkaushaaste on todellinen, kun siihen tarttuminenkin tuntuu haasteelliselta. Olen kuluttanut Haastetrion 2015 teemoista enimmäkseen Asu & Kynnet -aihetta, koska se nyt vain on helpoin ja mieluisin. Itse lanseeraamani Kirjakynnet -aiheen olen nolosti hylännyt sitten tammikuun, sillä kadonnut lukuintoni ei vaan ole edelleenkään palannut; missä lie lymyää teillä tietämättömillä... Kuivamarmorointi puolestaan ei olisi paha laji periaatteessa, mutta käytännössä sekään ei ole niin helppoa. Mä tein nimittäin heinäkuussa nyt jo toiset kuivamarmorointikynnet (- ensimmäisistä ei jäänyt todistusaineistoa), ja nyt päätin että nämä toiset yritelmäni saavat luvan olla julkaisukelpoiset!
Mestaritaideteokseni "kehyskynsissä" eli pikkurillissä ja etusormessa komeilee huvikseen nyt kokeilemani OPI:n Austin-tatious Turquoise, jolla viimein 4 kerroksen jälkeen aloin saavuttaa peittävyyttä. Dottailin sen päälle muutaman täplän Essien Chillatolla, joka oli myös kuivamarmorointikynsien kanvaasina mutta jää kyllä niissä kaiken sotkun alle aika piiloon. Marmorointilakkoja olivat Essien Fall In Line, The More The Merrier ja Garden Variety.
Kivaa näiden lakkausten tekemisessä oli se että Essien viheriäiset sävyjä oli mukava ihastella ja ne näyttivät somilta vieretysten. Varsinkin The More The Merrien ilahdutti pirteällä olemuksellaan, ja aloin jo epäillä että kesä onkin piiloutunut kyseiseen puteliin, kun ulkona taas vaihteeksi tihuutteli vettä harmaalta taivaalta... ☁ ☂
Jep jep, olipa sitten kyseessä kuiva- tai "märkämarmorointi" niin meikämanne se ei vaan opi lajia! Peukalon kynnessä tuli sentään edes jotakuinkin onnistunut. Vahingossa tietenkin. ;)
8. päivä joulukuuta
5 tuntia sitten
4 kommenttia:
No mutta ainakin värivalinnat onnistu hyvin! Eikä kynnetkään pahalta näytä :)
Hyvä muuten kun muistutit kuivamarmoroinnista, oon nimittäin unohtanu sen heinäkuun osalta :D
Ei nuo nyt niiin pahat ole kuin mitä luulet :) itse en varmaan saisi aikaan noinkaan kivoja :)
Ihanat värit ja muikeat marmoroinnit! Tällaisissa koristelutyyleissä on parasta just se kun ei tiedä lopputulosta. Mä en onnistu tässä tekniikassa kyllä koskaan, kun saan vaan kasattua lakkoja kynnelle ja sit ne yhtäkkiä levähtää ympäriinsä tai jää kynnelle niin armottomaksi kasaksi, ettei muuta kuin pois pois :).
Anni: Kiitoksia! Opin jo vesimarmorointihaasteessa aikanaan että miellyttävät värit voivat joskus vähän pelastaa suttuisempaa lopputulosta. ;) Vielä ehtisit tässä kuussa marmoroida, mutta vähiin käy aika...
Charming Nails: Kiitos kannustuksesta! :)
Bunnytailnails: Yllärikynnet todellakin, mutta epäesteettisyys ei silti saa antamaan mulle mitään armopisteitä tälle koristeluitekniikalle.. ;D
Lähetä kommentti